Hippeys on jotain tajuttoman trendikästä. On Reilua Kauppaa, luomua, superfoodeja, hippivaatteita, viiniä, snobeilua, noin muutama lueteltuna.

Tutkin kerran muuten Reilua Kauppaa vähän enemmänkin. Ekonomistien mukaan hankkeella ei ole juurikaan, jos ollenkaan, enempää hyviä kuin huonoja puolia pidemmällä tähtäimellä afrikkalaisille tms. farmaripoloille. Reilun Kaupan farmarit saattavat joskus  saada marginaalisesti positiivisia seurauksia Reilun Kaupan hankkeesta mutta Reilun Kaupan ulkopuolella olevan farmarit kärsivät sitäkin enemmän. Kyseessä on vain kuluttajille tehty tuote, jota on markkinoitu jotta kuluttajat sitä ostaisivat. Ne kaupunkilaistuneet hippikuluttajat.

Ymmärrän hippikulutuksen alkusyyt, ja niitä arvostan. Sitä, että on valmis maksamaan enemmän, jotta toisaalla päin maailmaa ihmisillä olisi parempi olla. Tai niillä lehmillä. Jos kaikki kuluttaisivat samalla tavalla kuin hipit, maailma olisi ihan varmasti parempi paikka.

Joskus hippituotteita (kuten tuoreita Israelilaisia ei-EU luomu taateleita neljän euron pikkupakettihintaan) ostetaan ymmärtämättä tai pohtimatta alkusyitä. Sen takia että se nyt on trendikästä. SEN TAKIA ETTÄ MÄ OON HIPPI. Sitten tulee se sana hipsteri käyttöön.

Minulla ei ole mitään halua olla hipsteri. Se, joka haluaa olla hippi. Se joka tekee asioita koska on hippi. Se joka ostaa tietynlaisia vaatteita koska on hippi.

Minulla ei ole mitään halua olla edes hippi. Voin olla ihan vain se, kuka jo olen. Kokoajan muuttuvana yksilönäkin muuten.

Ostin myös paidan H&M :stä jossa lukee isolla WHITE LIGHT. Se on aika hipsteriä, eikö olekin? Katsoin paitaa, ja pidin siitä. Ja koska olen kokenut sen valkoisen valon, jopa "nostavan" minut senttimetrin päästä lattiasta, ja mielestäni valkoinen valo on tärkein ja olennaisin asia mitä on, niin mietin että miksi en sitten ostaisi paitaa jossa lukee että WHITE LIGHT. Hiukan nolostuin kyllä kun pomoni näki paidan, koska en haluaisi vaikuttaa olevani keinotekoinen snobi hippi.